Keittiössä syntyvän biojätteen kompostointi | Pjhoy Siirry sisältöön

Keittiössä syntyvän biojätteen kompostointi

Tiivis tietopaketti keittiössä syntyvän biojätteen kompostoinnista

Mitä kompostoinnissa tapahtuu?

Kompostoinnissa pyritään luomaan mahdollisimman hyvät olosuhteet pieneliöille, jotka hajottavat eloperäistä ainetta. Toiminnallaan pieneliöt tuottavat kompostiin lämpöä, jolla on vaikutusta jätteen hajoamisnopeuteen. Korkeissa lämpötiloissa jätteen hajoaminen on nopeaa ja matalissa lämpötiloissa hitaampaa. Hajoamisessa muodostuu vesihöyryä, hiilidioksidia, ravinteita, lämpöenergiaa ja maan viljavuudelle tärkeää humusta. 

Hajoamisen päästyä vauhtiin massa lämpenee ja kompostin lämpötila kohoaa nopeasti. Kuumavaihe kestää muutamasta päivästä enintään muutamiin viikkoihin.

Millainen on jätehuoltomääräysten mukainen kompostori?

Kompostori on säiliö, jonka sisällä kompostoidaan biojätettä. Jos kompostoit keittiössä syntyvää biojätettä, pitää kompostorin olla jätehuoltomääräysten mukainen. 

  • suljettu, tukevarakenteinen ja hyvin ilmastoitu
  • valumavedet eivät pääse maaperään
  • rottien ja muiden haittaeläinten pääsy on estetty (kompostorissa ei saa olla yli 7 mm rakoja)
  • riittävän kokoinen biojätteen määrään ja kompostoitumisen vaatimaan aikaan nähden (esimerkiksi yhden perheen biojätteitä varten tarvitaan 150–400 litran kompostori)

Jos haluat kompostoida talvella, sen mahdollistaa kompostorin riittävä lämpöeristys.

Lisäksi tarvitset seosainetta, seosaineelle säiliön ja annostelukauhan, sekä työvälineet (talikko, lapio, kottikärryt) sekoittelua ja tyhjennystä varten.

Seosaine kuohkeuttaa kompostin

Tehokkaan kompostoitumisen perusvaatimukset ovat hapen ja ravinteiden riittävä saanti sekä sopiva kosteus ja lämpö. Kun biojätettä laitetaan kompostoriin, lisätään seosainetta vähintään puolet biojätteen määrästä, eli biojäte peitetään hyvin seosaineella. Se parantaa kompostin ilmavuutta, sitoo vapautuvaa typpeä, ehkäisee hajua ja kärpäsiä sekä varmistaa pieneliöiden hapen saannin. 

Seosaineena voi käyttää haravointijätettä, risuhaketta, kutterinlastua, turvetta, puunkuoriketta, silputtua olkea, vanhan kompostin karkeita osia tai puutarha- ja rautakaupoissa myytäviä seosaineita.

Happi, ravinteet ja kosteus kuntoon

Pieneliöt tarvitsevat happea elääkseen, joten pidä komposti ilmavana lisäämällä riittävästi seosainetta ja sekoittamalla tarvittaessa.

Hiiltä ja typpeä pitää olla kompostissa sopivassa suhteessa. Biojätekomposteissa on usein liikaa typpeä, jolloin hiilipitoisen aineen määrää tulee lisätä. Hiiltä on seosaineissa. 

Kompostin tulee olla sopivan kostea.Liian kuivassa pieneliöiden toiminta lakkaa, mutta käynnistyy kosteassa uudelleen. Puutarhajätekomposti on usein liian kuiva, joten sitä kastellaan tarvittaessa.

Kypsytä kompostia riittävästi. Biojätekomposti voidaan jälkikompostoida puutarhajätekompostiin sekoitettuna.

Bokashi-menetelmä

Bokashi-menetelmässä orgaaninen aines (keittiössä syntyvä biojäte) ferementoidaan mikobien avulla hapettomassa tilassa Bokashi-säiliössä. Bokashi-menetelmällä esikäsitelty eli fermentoitu biojäte ei ole vielä multaa. Biojäte pitää jälkikäsitellä eli kompostoida haittaeläimiltä suojatussa kompostorissa tai astiassa, jossa ainekseen sekoitetaan vanhaa multaa. Aineista ei saa kaivaa maahan.

Katso myös

Yleistä tietoa kompostoinnista Puutarhajätteen kompostointi Kompostointi-ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle