Alueellisen kierrätysasteen seuranta tukee kansallisten tavoitteiden saavuttamista

Laskurin avulla voi simuloida, millaiset muutokset materiaalien talteenotossa ja kierrätyksessä parantavat kierrätysastetta 

Jätehuollossa ollaan kiertotalousmurroksen kynnyksellä, kun jätteen syntymistä pyritään vähentämään ja jätteenpolttoa korvaamaan materiaalien kierrätyksellä. EU ja Suomi ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita yhdyskuntajätteen eli kotitalouksissa syntyvän ja muun samankaltaisen jätteen kierrätysasteen nostamiseen. Suunta on oikea, koska Suomessa yhdyskuntajätteen määrä on laskenut ja kierrätysaste noussut viime vuosina. Vuonna 2024 kierrätysaste oli Suomessa 48 % ja yhdyskuntajätteen määrä 456 kg/hlö (Tilastokeskus 2026). Tavoitteena on 55 %:n kierrätysaste vuonna 2025, 60 % vuonna 2030 ja 65 % vuonna 2035.

Kierrätysasteen nostaminen vaatii paljon työtä paikallisesti.Tärkeitä toimijoita kehitystyössä ovat kunnalliset jäteyhtiöt, jotka vastaavat kotien sekä kuntien palvelukiinteistöjen jätehuollosta. Eri alueiden jäteyhtiöt ovatkin yhdistäneet voimansa ja kehittäneet yhteisen kotitalouksien yhdyskuntajätteen kierrätysasteen laskurin eli Kierre-laskurin. 

Kierre-laskurin avulla voidaan jatkossa tuottaa vertailukelpoista alueellista tietoa jätemääristä ja kierrätysasteesta. Tulosten vertailussa on kuitenkin hyvä huomata alueiden erityispiirteet kuten demografiset erot ja vapaa-ajan asumisen määrä sekä jätteenkäsittelyn menetelmät kuten kotikompostointi ja lajittelulaitokset. 

Laskurin kehitystyöhön ovat osallistuneet Pirkanmaan Jätehuolto, Rippee, Stormossen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Keräämö, Kiertokapula, Jätekukko, Salpakierto, Mustankorkea, Rosk’n Roll, Lakeuden Etappi, Kiertokaari, Lounais-Suomen Jätehuolto ja Metsasairila. Työtä on koordinoinut Kiertotalous Pirkanmaa.

– Nyt voimme kirittää toinen toistamme entistä kunnianhimoisempaan jätehuoltoon, jossa jätettä syntyy vähemmän ja materiaalit kiertävät paremmin, pohtii kiertotalousasiantuntija Maarit Särkilahti Pirkanmaan Jätehuollosta.

Kierre-laskuri tarjoaa uuden ja arvokkaan mittarin kiertotalouden kehittymisen seurantaan. Laskuri mukailee uusinta EU:n kierrätysasteen laskennan ohjeistusta. Siinä huomioidaan materiaalien kierrätysprosessien rejektit eli kierrätykseen toimitettu, mutta käyttökelvoton jäte kuten esimerkiksi biokaasulaitoksella käsittelyn jälkeen seulottavat roskat, jotka toimitetaan polttoon.

Laskurin taustalla on laajan kansallisen ohjausryhmän työskentely. Ryhmässä on edustajia Lupa- ja valvontavirastosta (LVV), Suomen Kiertovoimasta (KIVO), Tuottajayhteisöjen neuvottelukunnasta (TYNK), Suomen Ympäristökeskuksesta (SYKE), Suomen Pakkauskierrätyksestä (RINKI), Helsingin seudun ympäristöpalveluista (HSY), Pirkanmaan Jätehuollosta sekä Tampereen kaupungilta.

– Kiertotalouden mittarointi on edelleen iso haaste. Ohjausryhmän ja Tilastokeskuksen yliaktuaarin Juha Espon kautta saimme laskurille vaadittavaa kansallista validointia, mikä puolestaan on edellytys sen laajemmalle käytölle, toteaa ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut erityisasiantuntija Katja Alakerttula Kiertotalous Pirkanmaasta.

Pirkanmaalla tehdään työtä kierrätysasteen nostamiseksi

Kierrätysastetta voidaan nostaa esimerkiksi kehittämällä lajittelua siellä missä jätettä syntyy,  sekä kehittämällä laitosmaista lajittelua ja kierrätysreittejä eri materiaaleille. Biojätettä ja muovia on vielä paljon sekajätteen joukossa, joten niiden parempi lajittelu nostaisi kierrätysastetta. 

Kierrätysasteen nostamiseksi on tehty paljon töitä. Pirkanmaan Jätehuolto on panostanut biojätteen kierrätykseen viime vuosina neuvonnan keinoin sekä laajentamalla biojätteen keräysaluetta. Tulokset näkyvät biojätteen laskevana osuutena sekajätteen joukossa sekä kasvavina käsittelymäärinä biokaasulaitoksella. Kovamuovien lajittelua ja kierrätystä on pilotoitu, ja työ jatkuu, kun kovamuovin keräys alkaa kesäkuun lopussa Tarastenjärven ja Koukkujärven jätekeskuksissa sekä syksyllä Nekalan jäteasemalla.

Pirkanmaan Jätehuolto on kokeillut tai selvittänyt myös uusia lajitteluun kannustavia keräystapoja kumppanien kanssa, kuten punnitsevaa jäteautoa, keittiöihin asennettavaa biojätemyllyä ja monilokerokeräystä. Kierrätysalan kehitystä seurataan tiiviisti ja tehdään yhteistyötä eri materiaalien kierrätykseen erikoistuneiden yritysten kanssa. 

– Yhdyskuntajäte on heterogeenistä eikä siksi helpoiten kierrätettävää. Suunta on kuitenkin oikea ja alan yhteistyöllä kehitykseen saadaan voimaa, sanoo Maarit Särkilahti