Biojätteen lajittelu – tämä arkinen ja yksinkertainen tapa parantaa Suomen huoltovarmuutta

Kuka tahansa voi osaltaan edistää Suomen huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta omassa keittiössään

Ruoka-aika lähestyy tamperelaisen Pyry Rinkisen perheen kodissa. – Tänään meillä on ruokalistalla aika perinteistä ruokaa eli kalasoppaa, Rinkinen toteaa kuoriessaan perunoita ja paloitellessaan kirjolohta perheen keittiön työtasolla. Perunankuoret ja kalanruodot Rinkinen siivoaa leikkuulaudalta biojäteastiaan.

Kun ruoka on syöty, Rinkisen teini-ikäinen poika kiikuttaa roskat taloyhtiön jätepisteeseen. Isompi roskapussi lennähtää tottuneesti sekajätesäiliöön ja pienempi, paperinen pussi biojätteeseen. Seuraavana päivänä Pirkanmaan Jätehuolto käy tyhjentämässä biojäteastian ja biojätteen matka kohti Nokialla sijaitsevaa biolaitosta, josta se aikanaan päätyy biokaasuksi tai lannoitteeksi, alkaa.

Biojätteen lajittelu edistää päästötöntä liikennettä ja parantaa huoltovarmuutta

Biojätteen lajittelu on tehty taajama-asujalle helpoksi; pientenkin taloyhtiöiden jätekatoksissa on nykyään biöjäteastia, jonka jätehuolto tyhjentää säännöllisesti. Lähes kaikista keittiöistäkin löytyy yleensä paikka biojäteastialle ja kaupoissa myydään erikokoisia biojätepusseja, joihin jätteen voi kerätä. Siitä huolimatta kotitalouksien lajitteluinnokkuudessa on vielä parantamisen varaa.

– Noin kolmasosa toiminta-alueellamme kerätystä sekajätteestä on jätettä, joka kuuluisi biojäteastiaan. Lajittelu on kehittynyt oikeaan suuntaan, mutta parantamisen varaa on vielä paljon, kertoo laatu- ja kehityspäällikkö Saana Ojala Pirkanmaan Jätehuollosta.

Oikeaan paikkaan päätyneestä biojätteestä saadaan irti paljon hyötyä. Lajittelu vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä, mutta ennen kaikkea se mahdollistaa biojätteen hyödyntämisen biokaasuna ja lannoitteena.

Biokaasu on vähäpäästöinen vaihtoehto erityisesti raskaalle liikenteelle ja moni Pirkanmaan Jätehuollon jäteauto kulkeekin jo yhtiön asiakkailtaan keräämistä jätteistä tuotetulla biokaasulla. Kotimainen lannoitetuotanto puolestaan vähentää Suomen riippuvuutta tuontilannoitteista ja parantaa näin huoltovarmuutta.

Mutta mitä lajittelu vaatii tavalliselta kuluttajalta? Pyry Rinkisen mielestä ei juuri mitään.

– Lajittelu ei vaadi erityistä viitseliäisyyttä tai taitoa, ja siitä tulee varsin nopeasti täysin huomaamaton osa arkirutiineja. Itselleni tieto siitä, että lajittelulla on edes pieni vaikutus siihen, millainen tulevaisuus omia lapsia odottaa, riittää vallan mainiosti motivaatioksi, Rinkinen toteaa tyytyväisenä.

Mitä biojätteeseen laitetaan?

Biojätteen lajitteluun tarvitset paperisen tai biohajoavan pussin. Sinne voit lajitella

• ruuantähteet
• pilaantuneet elintarvikkeet
• kalanruodot
• kanan luut
• hedelmien ja vihannesten kuoret
• kahvinporot, suodatinpussit ja teepussit
• talouspaperit, paperinenäliinat ja paperiset lautasliinat
• kasvit, ruoho, lehdet