Kaatopaikkakaasusta tuotetaan lämpöä ja sähköä
Kaatopaikalla muodostuu metaania, kun eloperäinen jäte hajoaa kaatopaikan hapettomissa olosuhteissa. Kaatopaikkakaasu eli biokaasu koostuu metaanin lisäksi myös hiilidioksidista.
Kaatopaikkakaasujen muodostuminen vähenee, sillä vuoden 2016 alussa astui voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkarajoitus. Biohajoavaa materiaalia sisältävää sekajätettä ei enää loppusijoiteta, vaan siitä tuotetaan lämpöä ja sähköä Tammervoiman hyötyvoimalassa. Samalla vältetään vuotuinen yli 100 000 hiilidioksiditonnin ilmastokuormitus, jonka jätteen kaatopaikkasijoitus tuottaisi.
Keräysjärjestelmiä huolletaan ja kehitetään
Molemmissa jätekeskuksissa on kattavat kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmät. Kaatopaikoilla tapahtuu kuitenkin painumista, ja tästä syystä kaasunkeräysjärjestelmää joudutaan jatkuvasti huoltamaan ja korjaamaan. Keräysjärjestelmä vaatii myös laajentamista, jotta kaasut saadaan mahdollisimman tarkasti talteen.
Jätekeskusten loppusijoitusalueilla tehdään päästömittaukset vuosittain. Mittauksilla todennetaan kaasunkeräysjärjestelmän toimivuutta ja arvioidaan keräysjärjestelmän laajennustarpeita. Tarastenjärven ja Koukkujärven jätekeskuksessa on 30 kaasunkeräyskaivoa.
Tarastenjärven jätekeskuksen kaatopaikkakaasut
Kaasunkeräysjärjestelmän rakentaminen aloitettiin vuonna 1997, ja se kattaa tällä hetkellä olemassa olevat loppusijoitusalueet. Kaatopaikkakaasuja pumpattiin vuoden 2022 aikana hyötykäyttöön 1,5 milj. m3.
Tarastenjärvellä on vuonna 2016 valmistunut biokaasupumppaamon ja mikroturbiinin yhdistelmälaitos, jolla tuotetaan lämpöä ja sähköä. Pumppaamoilla voidaan tarvittaessa tuottaa sähköä turbiinilaitoksen lisäksi naapurissa sijaitsevaan Tammervoiman hyötyvoimalaan. Uusi tekniikka tehostaa kaatopaikkakaasun hyötykäyttöä huomattavasti.
Yli oman tarpeen tuotettu sähkö myydään vihreänä sähkönä yleiseen verkkoon. Tarastenjärvellä pumpatun kaasun energiasisältö oli 6,8 GWh.
Koukkujärven jätekeskuksen kaatopaikkakaasut
Koukkujärven kaasunkeräysjärjestelmä on rakennettu vuonna 2001. Vuonna 2022 kaatopaikkakaasua pumpattiin 0,5 milj. m3, josta hyötykäytettiin 0,4 milj. m3