Siirry sisältöön

30 vuotta jätehuoltoa

– Alkuvuodet olivat todella työntäyteisiä. Käytännössä koko tämä prosessi luotiin tyhjästä, ­Marjo Ylijoki muistelee.

– Aluksi kaikki Tampereen 10 000 asiakkaan tiedot tallennettiin käsin uuteen jätehuoltojärjestelmään, toteaa Tarja Järvinen.

– Silloin tehtiin paljon raadollista käsityötä, Esko Mäyrä pohtii.

Asiantuntija Tarja Järvinen, asiakasvastaava Esko Mäyrä ja ICT-asiantuntija Marjo Ylijoki

Asiantuntija Tarja Järvinen, asiakasvastaava Esko Mäyrä  ja ICT-asiantuntija Marjo Ylijoki ovat työskennelleet Pirkanmaan Jätehuollossa sen ­perustamisvuodesta 1994  lähtien. Kolmikko on ollut mukana rakentamassa 17 kunnan yhteistä jätehuoltoa, jonka järjestäminen vaati varsinkin alkuvaiheessa runsaasti pioneerityötä.

Vauhdikasta kehitystä

Alkuvuosina Pirkanmaan Jätehuollon  henkilöstöön kuului kymmenisen jäsentä, kun taas nykypäivänä työntekijöitä on jo sata. Jätehuollon kehitys ja laajeneminen onkin ollut nopeatempoista.

 – Alkuaikoina jäteastioiden tyhjennyksiä tehtiin noin 10000 viikossa. Nykyään niitä tehdään yli 14000 päivässä, Marjo Ylijoki havainnollistaa muutoksen mittakaavaa.

 – Erityisesti haja-asutusalueiden jätehuollon järjestäminen on tuonut paljon hyvää. On tärkeää, että jätehuollon saa myös haja-asutusalueella helposti ja kohtuuhintaisesti, Tarja Järvinen pohtii.

Kolmenkymmenen vuoden aikana myös jätteenkäsittely itsessään on kehittynyt huimasti. Kaatopaikoista on siirrytty tehokkaaseen lajitteluun, ja nykyään esimerkiksi biojätteestä valmistetaan Nokian Biomyllyssä lannoitetta ja biokaasua. Sekajäte puolestaan hyödynnetään Tammervoiman hyötyvoimalassa kaukolämmön ja sähkön tuottamiseen.

Etunenässä kohti tulevaisuutta

Kehityksen vuodet eivät suinkaan ole Pirkanmaan Jätehuollossa ohi. Jätehuolto on alituisesti kehittyvä ala, johon vaikuttavat oleellisesti myös kiristyvä säätely sekä EU-tason kierrätystavoitteet.

– Jätehuoltomääräykset määrittävät koko ajan toimintaa. Ne ovat muuttuneet vuosien aikana todella paljon, Esko Mäyrä pohtii.

– Aina tulee uusia innovaatioita ja säädöksiä. Koko ajan pitää kehittää toimintaa, mielellään jo vähän etukäteen tulevaisuuden muutoksia ennakoiden, Marjo Ylijoki toteaa.

– Nykyään ihmiset ovat aiempaa enemmän kiinnostuneet ympäristöstä ja kierrätyksestä, ja se helpottaa meidän työtämme, Tarja Järvinen lisää.