Kiertotaloudessa materiaaleja hyödynnetään entistä tehokkaammin
Kiertotalous on uusi käsite, jolla kuvataan uutta kestävää talousmallia. Kiertotaloudessa pyritään materiaalivirtojen entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen. Enää ei louhita “loputtomia” fossiilisia luonnonvaroja, kuluteta niitä kaupungeissa ja dumpata päästöjä ilmaan, vesistöihin ja kaatopaikalle. Sen sijaan hyödynnetään uusiutuvia luonnonvaroja ja kierrätysmateriaaleja, pidennetään tuotteiden elinkaaria, kehitetään teollisia symbiooseja, jaetaan ja ostetaan palveluita tavaroiden sijaan. Tuotannon ja kulutuksen pitäisi mahtua maapallon kantokyvyn rajoihin.
Edessä on systeeminen muutos, johon tarvitaan uutta osaamista, teknologiaa, lainsäädäntöä, taloudellista ohjausta sekä resurssiviisaita kulutus- ja tuotantotapoja. Myös perinteisten instituutioiden, kuten jätehuollon, pitää muuttua ja luoda uutta identiteettiä oppivana organisaationa ja kestävän kehityksen mahdollistajana. On pidettävä huolta perustehtävän, eli kuntalaisten jätehuollon, luotettavasta hoitamisesta, mutta samaan aikaan seurattava tarkasti tutkimusta ja asiakkaiden tarpeita, osallistuttava kokeiluihin ja tehtävä yhteistyötä muiden yritysten kanssa.
Kunnallisen jäteyhtiön näkökulmasta kiertotalous on jätteen vähentämistä, lajittelun ja materiaalien hyötykäytön tehostamista sekä jätteenkäsittelyn lopputuotteiden jalostamista arvokkaiksi kierrätystuotteiksi. Pirkanmaan Jätehuolto tekee Ekokumppaneiden kanssa yhteistyötä jätteen synnyn vähentämiseksi. Esimerkkejä tästä ovat koulujen ruokahävikin vähentämisen kampanjat, verkkopalvelut korjaa.se ja lainaa.se sekä SWAP-vaatteidenvaihtotapahtumat.
Sekajäte hyödynnetään energiana, biojätteestä tehdään polttoainetta
Pirkanmaan Jätehuolto kerää lajitellut jätteet ja toimittaa ne yhteistyökumppaneille käsittelyyn ja materiaaleina hyödynnettäväksi. Uudistunut jätelaki on viime aikoina kiristänyt lajitteluvelvollisuuksia, ja uusia astioita eri jätelajeille on soviteltu monen kiinteistön pihaan. Jätehuollolle itselleen käsiteltäväksi tulevat sekajäte ja biojäte. Lisäksi käsittelemme Nokian jätevedenpuhdistamon lietettä.
Sekajäte hyödynnetään energiana Tammervoiman hyötyvoimalaitoksessa Tampereen Tarastenjärvellä ja biojäte sekä liete mädätetään Biomyllyssä Nokian Koukkujärvellä. Näistä käsittelyprosesseista saadaan sähköä, kaukolämpöä, biokaasua liikenteen käyttöön sekä multaa. Prosesseja kehitetään edelleen hakemalla ratkaisuja laitosten tuottaman hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen sekä biolaitoksen mädätysjäännöksestä erotettavan nesteen, ns. rejektiveden, ravinteiden hyödyntämiseen.
Tulevaisuuden suuntaviivat
Tulevaisuuden kysymys on myös se, miten olemassa olevaa infrastruktuuria hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti jatkossa. Esimerkiksi mitä Tammervoimassa poltetaan, kun kiertotalous etenee ja sekajäte vähenee. Molempien jätekeskusten ympärille on kehittynyt aktiiviset kiertotalousalueet, joissa materiaalivirtoja yhdistetään ja tehdään liiketoimintaa jo kierrossa olevista luonnonvaroista.
Tulevaisuuden suuntaviivoja kiertotaloustyöhön saadaan Valtakunnallisesta jätesuunnitelmasta vuoteen 2027 “Kierrätyksestä kiertotalouteen”. Pirkanmaan Jätehuolto osallistuu myös Kiertotalouden Green Dealin valmisteluun ja on mukana useissa alan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeissa. Lisäksi on tärkeää osallistua Pirkanmaan kuntien kiertotaloustavoitteiden toteutukseen.
Maarit Särkilahti
Kirjoittaja työskentelee Pirkanmaan Jätehuollossa kiertotalousasiantuntijana ja tekee väitöskirjaa kaupunki-infrastruktuurin kestävyysmuutoksesta Tampereen yliopistolla.