Konsulinsaaren pesissä puuhaa kesän aikana parhaimmillaan noin 100 000 mehiläistä

Pirkanmaan Jätehuollossa aloitti neljä vuotta sitten keväällä huikea määrä uusia työntekijöitä. Uudet sukupolvet ovat lennelleet kaupungilla jo useamman vuoden ja kesän aikana Konsulinsaaren mehiläispesissä voi olla jopa sata tuhatta mehiläistä. 

Ahkera porukka muutti alunperin Korpikuusikon mehiläistilalta Konsulinsaareen. Sieltä ne lentävät kolmen kilometrin säteellä hakemassa mettä hunajan raaka-aineeksi.

Yksi mehiläinen käy yhdellä lennolla noin sadassa kukassa, ja lentoja voi olla päivän mittaan jopa kymmenen. Mehiläisillä onkin valtava merkitys viljely- ja luonnonkasvien pölytykselle, ja sitä kautta luonnon monimuotoisuuden sekä ruuantuotannon turvaamiselle.

Konsulinsaaren pörriäisetkin pitävät osaltaan huolen, että niiden lentoalueella – esimerkiksi Litukan siirtolapuutarhassa – saadaan tulevana kesänä hyvä marja- ja hedelmäsato.

Tärkeät suurlähettiläät

Korpikuusikon mehiläistarhaaja Teemu Aittamaa on iloinen, että mehiläiset ovat päässeet paraatipaikalle keskelle kaupunkia.

– Tämä on juuri sopiva paikka näille luonnon monimuotoisuuden suurlähettiläille!

– Uskon, että moni pysähtyy Satakunnan sillalle ihailemaan mehiläisten lentoa ja havahtuu miettimään, miten hienon ympäristöteon pölyttäjät meille tekevät. Ilman mehiläisiä meillä olisi huomattavasti vaatimattomampi valikoima syötävää, Aittamaa muistuttaa.

Mehiläiset viihtyvät myös kaupungissa.

– Minulla on kaikkiaan noin 150 mehiläispesää, joista Tampere-talon katolla olevat kaupunkimehiläispesät ovat olleet joka vuosi hunajantuotannoltaan viiden parhaan joukossa. Se kertoo, että mehiläisillä on vehreässä kaupungissa erinomaiset apajat ja hyvät oltavat. 

Toukokuun lopussa mehiläisten mökit saivat uuden värin ja Tammerkosken aitaan kiinnitettiin mehiläisistä kertova kyltti. Myös Tamperelaisen toimittaja poikkesi paikalla, lue juttu ja katso kuvat täältä.

Mehiläisten opetus

Konsulinsaaren mehiläisten odotetaan tuottavan kesän aikana 40–80 kiloa hunajaa. Määrä riippuu kesän lentokeleistä, sillä pesästä ei lähdetä kovalla sateella tai tuulella, eikä kovin koleassa kelissä.

Pesässäkin toki riittää tekemistä. Mehiläiset esimerkiksi rakentavat kennoja, ruokkivat pienimpiä, siivoavat sekä ottavat lentomehiläisten tuoman meden vastaan ja tallettavat sen.

– Yhteistä on, että kaikki työskentelevät pesää ja seuraavaa sukupolvea varten. Kenelläkään ei ole mielessä oma intressi, vaan aina koko yhteiskunnan hyvinvointi. Tässä meillä ihmisillä olisi tosi paljon opittavaa mehiläisiltä, Teemu Aittamaa tietää.

Toimivaa kiertokulkua

Mehiläispesät sopivat erinomaisesti Pirkanmaan Jätehuollon ympäristövastuulliseen toimintaan ja kiertotalouteen. 

Kierto alkaa, kun mehiläiset pölyttävät viljelykasveja. Sadonkorjuun tullen työn hedelmät poimitaan ihmisten evääksi ja syömättä jäävät kuoret sekä karat lajitellaan biojäteastiaan. 

Sieltä biojätteet matkaavat Biomyllyyn, jossa niiden arvokkaat ravinteet otetaan talteen ja kierrätetään lannoitteina takaisin viljelyksille. Näin ravinteet palaavat ruuantuotannon alkulähteille, mehiläisten työmaille.