Kotien kiertotalous kuntoon

Kuvittele, että kaikissa kodeissa olisi valmiina jääkaappi, jossa ruoka säilyy raikkaana ja herkullisena pilaantumatta muutamassa tunnissa. Kuvittele myös, että kaikissa kodeissa olisi valmiina uuni ja liesi, joilla voi kätevästi valmistaa lämmintä ruokaa. Kuvittele seuraavaksi, että kaikissa kodeissa olisi valmiina lajittelupiste, jossa olisi sopivan kokoinen astia jokaiselle eri seitsemälle jätelajille, joita kotitalouksista kerätään.

Viime vuosien ehkäpä menestyksekkäin uusi keittiökonsepti, aamiaiskaappi, lupaa elämään helppoutta ja luksusta. Mutta entä jos asuntojen suunnittelussa ja remontoinnissa panostettaisiinkin helppoon ja kiertotalouden mukaiseen, kestävää arkea tarjoavaan lajittelukaappiin? Leipäpussien, leikkelerasioiden, maitotölkkien, hedelmänkuorten ja säilykepurkkien päätyminen omiin keräysastioihinsa lisäisi niiden kierrätystä uudelleen käytettäviksi raaka-aineiksi ja vähentäisi samalla neitseellisten materiaalien käyttötarvetta.

Miksi kotien jätelajittelu on tärkeää?

Yhdyskuntajätettä syntyi vuonna 2022 Suomessa noin 2,9 miljoona tonnia eli 521 kg per henkilö, ja viime vuosina määrä on ollut kasvussa. Yhdyskuntajäte on tuotteiden loppukulutuksessa syntyvää, tavanomaisen kotitalousjätteen tyyppistä jätettä, josta puolet syntyy kotitalouksissa ja loput palvelualoilla. Yhdyskuntajätteen lajitteluaste on jo vuosia ollut noin 40 %, mikä on valitettavasti paljon vähemmän kuin jatkuvasti kiristyvät lajittelutavoitteet vaativat. Vuonna 2025 yhdyskuntajätteen lajitteluasteen pitäisi olla 55 %, vuonna 2030 60 % ja vuonna 2035 peräti 65 %. (Lähde: Tilastokeskus, Jätetilasto 2022)

Kotitalouksien sekajätepussista kolmannes on biojätettä

Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää erinomaisesti esimerkiksi juomapullojen ja -tölkkien kierrätyksessä, mutta EU-komission mukaan meidän tulisi lisätä erityisesti biojätteen ja muovin keräystä ja kierrätystä. Lajittelututkimukset tukevat tätä näkemystä osoittaessaan, että kotitalouksien sekajätteessä on mukana vielä paljon lajiteltavaa jätettä.

Esimerkiksi pirkanmaalaisen sekajätepussin sisällöstä keskimäärin vain 18 % on oikeasti polttoon kuuluvaa sekajätettä, loput 82 % olisi lajiteltavissa. Eniten sekajätepusseista löytyy biojätettä, jonka osuus polttoon menevästä sekajätteestä on valtakunnallisesti noin kolmannes. Tämä tarkoittaa, että merkittävä määrä biojätteen potentiaalista – kuten biojätteestä tehtävästä biokaasusta ja lannoitteista sekä kompostoinnissa saatavasta mullasta – jää hyödyntämättä.

Asunnot eivät vielä tue jätteiden lajittelua niiden syntypaikassa

Materiaalien kierrätyksen kivijalka on syntypaikkalajittelu. Syntypaikkalajittelu tarkoittaa, että jäte lajittellaan heti sen syntypaikassa eli kotona. Tällaisella lajittelulla jätelajit saadaan mahdollisimman puhtaina ja sekoittumattomina uudelleen käyttöön. Kotitalouksien korkea lajitteluaste tukee ja toimii osana kasvavaa kiertotaloutta, mutta tämän mahdollistamiseksi asuntojen pitää olla suunniteltu niin, että lajittelu on helppoa ottaa osaksi sujuvaa arkea.

Ainakin uusien asuntojen osalta kiertotalouden mukaisen elämisen luulisi olevan kunnossa, mutta valitettavasti tämä ei ainakaan vielä ole normi, vaikka hyviäkin ratkaisuja on jo olemassa. Suomalaisten koteja ei kuitenkaan ole suunniteltu ja rakennettu nykyisten jätelajien määrää, saati jatkuvasti nousevaa lajitteluastevaadetta huomioiden.

Syitä voi olla monia. Jätteiden lajittelua ei ole ehkä ohjattu aktiivisesti rakennussuunnittelussa eikä aihetta ei ole pidetty rakennuttajien näkökulmasta helposti markkinoitavana. Lisäksi asuntojen sisällä olevat lajittelupisteet eivät kuulu paikallisten jätehuoltoyhtiöiden vastuulle, minkä seurauksena aihe on jäänyt tietynlaiseen välitilaan ”ei-kenenkään-vastuulle”. Päävastuu lajittelupisteen toteutuksesta onkin täten jäänyt asukkaiden harteille. Kaikkein surullisimpia tapauksia ovatkin vuosikymmenien ajalta tutut, allaskaapin oven sisäpuolelle kiinnitetyt sekajäteämpärit, jotka eivät vastaa edes kaukaisesti nykyajan lajitteluvaateeseen.

Panostusta lajittelupisteen suunnitteluun ja päivitykseen

Nykyisten ja tulevien lajitteluastetavoitteiden toteutumista tukevien lajittelupisteiden soisi tulevan uusien asuntojen suunnittelijoiden pöydille pikimmiten. Myös oman kodin rakentajien olisi jo suunnitteluvaiheessa hyvä kiinnittää huomiota sujuvan arjen varmistamiseen myös jätteiden lajittelussa.

Vanhempienkaan asuntojen ja taloyhtiöiden osalta peli ei ole menetetty. Tällöin keittiön lajittelupisteen suunnittelu ja päivitys voisi olla ajankohtaista esimerkiksi isomman remontin, kuten putkiremontin yhteydessä. Samalla jokaisen asukkaan päivittäin tekemästä lajittelutyöstä tulisi mahdollisimman sujuvaa.

Vuokrataloissa asukkaat voivat vaihtua tiheäänkin eikä asukkaiden voida olettaa itse hankkivan kuhunkin tilaan sopivia lajittelujärjestelmiä. Niissä olisikin resurssitehokasta suunnitella juuri kyseisiin asuntoihin räätälöity ja integroitu lajittelujärjestelmä.

Rakennusalan ammattilaiset toimivan lajittelun mahdollistajina

Yhdyskuntajätteen lajitteluaste ei siis ole vielä lähelläkään tavoiteltua. Kiinteistöjen jätehuollon suunnittelu ja järjestäminen on kuitenkin jo kehittynyt kaikkien seitsemän jätelajin tullessa keräysvelvoitteen piiriin. Jätteiden lajittelua ja logistiikkaa on edistetty jätehuoltoyhtiöissä sekä kaavoitusprosesseissa. Ja esimerkiksi pihasuunnitteluun on laadittu varsin perusteelliset ohjeet, joiden myötä kehitystä on jo tapahtunut. Jätehuoltoyhtiöiden tai kaupunkisuunnittelun vaikutusmahdollisuudet asuntojen sisäpuolelle ja kiinteistöjen syntypaikkakohtaisiin jätteiden lajittelun puitteisiin ovat kuitenkin varsin olemattomat.

Loppujen lopuksi jokainen asukas toki itse päättää, miten jätteiden lajittelunsa hoitaa. Vaikka tapakasvatuksella ja tiedottamisella voidaan vaikuttaa lajittelun laatuun, on itse lajittelu kuitenkin vaikeaa ja vaivalloista, jos realistisia lajittelumahdollisuuksia ei oman asunnon kaapistoista löydy tai lajittelujärjestelmän toteutus vaatii innovatiivisia ratkaisuja asukkaalta itseltään. Asuntojen ominaisuuksien pitisikin lähtökohtaisesti tukea jätteiden lajittelua. Näin ei kuitenkaan aina ole, ja asukkaan, etenkin vuokralaisena, voi olla mahdotonta tähän vaikuttaa.

Kun siis puhutaan asunnossa sisällä tehtävän lajittelun edellytysten luomisesta ja vaivattomasta toteutuksesta yleisesti, kääntyy katse asuntosuunnittelun ja -rakentamisen ammattilaisten sekä rakennuttajien ja ammattimaisten kiinteistönomistajien suuntaan.

Avainasemassa suunnittelijan rooli

Vain asettamalla kaikelle rakentamiselle selkeät laadulliset kriteerit, saadaan aikaan perustekemiseen asti yltävä muutos. Systeemisellä tasolla rakennuttajien ja kiinteistönomistajien vastuu ja valta vaatia toteutettavilta ratkaisuilta tiettyjä ominaisuuksia on merkittävä. Asumisen toiminnalliset ratkaisut kuitenkin mahdollistetaan jo ennen rakentamisen aloittamista, ja tässä suunnittelijan rooli on ehdottoman oleellinen. Rakennettu ympäristö on kestävää vasta sitten, kun se myös oikeasti mahdollistaa ja tukee kestävää käyttöä ja elämäntapaa. Tämä pätee myös asunnon sisäiseen jätehuoltoon.

Erityisesti uudiskohteissa suunnitteluratkaisuilla voidaan mitoittamalla ja toiminnallisuus huomioon ottamalla mahdollistaa asuntoon tehokas ja riittävä lajittelujärjestelmä, joka myös joustaa asunnon käytön mukaan. Asunnossa tehtävä jätteiden lajittelu totta kai huomioidaan jo nyt uusissa asunnoissa ja korjauskohteissa, mutta se on usein alisteista muille keittiön tai asumisen toiminnoille. Uusissakin asunnoissa voi tulla vastaan jätekaappeja, joissa tilaa on juuri ja juuri kahdelle jäteastialle. Tämä ei yksinkertaisesti ole riittävä mitoitus.

Suunnitteluohjeissa parantamisen varaa

Tarkasteltaessa asuntojen suunnittelun yleisiä ohjeistuksia, asunnon sisällä tehtävä jätteiden lajittelu ei niissä juurikaan näy. Itse asiassa kaikki seitsemän jätelajia huomioidaan ensimmäistä kertaa Rakennustieto Oy:n julkaisemassa RT-kortistossa vasta vuoden 2023 syksyllä julkaistussa ohjekortissa (RT 103638 Asuinkiinteistöjen jätehuolto). Tätä aikaisemmin on kortistosta löytynyt lähinnä ohjeita 2–3 eri jätelajin lajittelun mahdollistavan jätekärryn mitoituksista. Uusimmassa kortissa otetaan jo paremmin huomioon erilaisia käytännön suunnitteluperiaatteita aina jätekaapistojen avattavuuteen asti, mikä on loistava edistysaskel. Kuitenkin ohje on hyvin tuore ja sen sisältöjen jalkautuminen käytännön työhön voi viedä aikaa. Lisäksi esimerkiksi mitoitusohjeisiin toivoisi vielä hieman tarkempaa kuvausta ratkaisuista.

Ohjeista myös piirtyy vielä läpi merkkejä vanhahtavasta kotitalouksien jätelajeja koskevasta ajattelumallista. Esimerkiksi sekajäteastian koko on ohjeistuksessa edelleen suurin, vaikka todellisuudessa kierrätettävät muovipakkaukset vievät kaikista jätelajeista eniten tilaa ja lajittelun toteutuessa oikein sekajätettä syntyy kotitalouksissa verrattain vähän. Tällaiset oletukset mitoituksen tasolla johtavat helposti myös mitoituksen suhdelukuja noudattavaan käytökseen. Jäteastioiden mitoitus ja helppo käytettävyys ovat oleellisia myös ajattelu- ja toimintatapakohtaisen käyttäytymisen ohjaamiseksi.

Ammattimaisten kiinteistönomistajien ja rakennuttajien vastuu

Kuten sanottua, valta ja vastuu rakentamisen laadusta ja tiettyjen toiminnallisuuksien, kuten vaikkapa asunnon sisällä tehtävän jätteiden lajittelun tai sen mahdollistavan mitoituksen kriteerien asettamisesta, on aina tilaajalla. Suunnittelijakin on näin ollen alisteinen tilaajan vaatimuksille. Niinpä ei voi enempää korostaa roolia, joka rakennuttajilla tilaajan kengissä on myös tämän teeman edistämisessä ja laadun varmistamisessa. Toimivan jätteiden lajittelun vaatimat mitoitukset ja toiminnallisuudet tulisikin ottaa systemaattisemmin osaksi asunnoille asetettavia minimivaatimuksia.

Ammattimaisilla kiinteistön omistajilla on myös erittäin merkittävä vaikutusmahdollisuus siihen, miten vuokralaiset voivat tiloja käyttää ja miten esimerkiksi lajittelumahdollisuudet toteutetaan tai lajitteluun kannustetaan. Uusia vuokra-asuntoja rakennettaessa sekä vanhoja korjatessa ja ylläpidettäessä lähtökohtana tulisi olla kaikkien seitsemän jätelajin lajittelun mahdollistaminen asunnossa jo asuntoon muutettaessa. Tätä vastuuta ei pitäisi sysätä pelkästään vuokralaisen harteille, vaan kynnys lajitella kotitalousjätteet pitäisi saada mahdollisimman matalaksi ja lajittelu sujuvaksi osaksi arkea.

Toimiva jätelajittelu osaksi laadukkaan asumisen kuvastoa

Se, miten asiat esitetään ja myydään ihmisille, on erityisen tärkeää, kun haluamme luoda kuvaa siitä, millaista on hyvä ja kestävä asuminen. Miltä se näyttää ja toisaalta millaisen elämäntyylin se mahdollistaa? Kestävän elämäntavan toivoisi kaikkine ulottuvuuksineen pääsevän enemmän esille asumiseen liittämässämme kuvastossa. Viime vuosien asunto- ja keittiösuunnittelun aamiaiskaappien sekä innovatiivisten liesituulettimien rinnalle toivoisi uudelta asunnolta toivottavien ratkaisujen listalle nousevan tulevaisuudessa myös erityisen hyvin toimiva lajittelujärjestelmä, joka mukautuu kotitalouden jätteen määrään ja jätalajien suhteisiin. Toivoisimme, että tästä muodostuisi pysyvä trendi. Perustason vaatimus kautta linjan asuntoja suunniteltaessa, rakennuttaessa ja toisaalta omia henkilökohtaisia keittiö- ja lajitteluratkaisuja harkitessa.

Aina riittävien ja integroitujen lajittelutilojen toteutus ei tietenkään ole mahdollista. Jos kyseessä on esimerkiksi vanha saneerauskohde. Tällöin lajittelupiste voidaan toteuttaa myös osittain esimerkiksi erillisillä lajitteluastioilla, joita markkinoilla alkaa jo olla varsin hyvin tarjolla. Tasavertaisuuden näkökulmasta jokaisessa asunnossa pitäisi kuitenkin olla mahdollisuudet jätteiden lajittelulle riippumatta siitä, paljonko kaappitilaa keittiössä on. Suunitelmissa pitäisi vähintään osoittaa varaus alueelle, johon erillisen lajitteluastian voi laittaa tavalla, joka on toiminnallisesti järkevä. Voisivatko vuokranantajat tarjota asukkaille erillisen lajitteluastian sitä vaativissa asunnoissa?

Toimiva lajittelupiste on yksi laadukkaan ja kestävän elämäntavan mahdollistavan asunnon ominaisuus

Kun tarkastellaan Suomeen valmistuvia uusia asuntoja, on pitkän ajan trendi selvä: asuntojen koot pienenevät. Tämä on trendi, jonka ongelmat nousivat esiin erityisesti pandemia-aikana. Keskustelu siitä, kuinka paljon tilaa ja millaisia asuntoja oikeastaan tarvitsemme kiihtyi. Mielekkäällä elämällä on olemassa minimineliönsä, vaikka tuhlaileva neliöiden käyttökään ei energiankulutuksen ja materiaalitehokkuuden kannalta tietenkään ole kestävää. Mutta toisaalta, jos tilaa on vähän ja jos kodin pohjaratkaisu ei toimi, on myös jätteiden lajittelu erityisen vaikeaa.

Tällaisissa tilanteissa vastakkain asettuvat epämieluisasti erilaiset perustavanlaatuiset tilatarpeet. Jätteiden lajittelu on vain yksi toiminnallisuus, jonka täytyy mahtua samoihin neliöihin muun elämän kanssa. Liiaksi asuntojen määrän maksimointiin pyrkivän rakentamisen ja suunnittelun tuote voikin asettaa asukkaan epäreiluun tilanteeseen, jossa kattava jätteiden lajittelujärjestelmä saa väistyä muiden välttämättömyyksien tieltä. Tällaiseen tilanteeseen ei kuitenkaan pitäisi ainakaan uudiskohteissa enää 2020-luvulla joutua.

Miten jätteiden lajittelun mahdollistaminen näkyy sinun työssäsi?

Vastuu asumisen laadusta ja puitteista on aina rakentamisen yhteydessä tilaajalla, mutta jokaisen suunnittelijan, kiinteistönomistajan ja kaikkien asunnon lopulliseen toteutukseen vaikuttavien ammattilaisen pitäisi tarkastella omaa rooliaan myös jätehuollon kannalta. Miten voin itse vaikuttaa asunnon sisällä tehtävän lajittelun mahdollistamiseen ja mihin suuntaan haluan omalla tekemiselläni kierrätykseen liittyviä alan normeja ohjata?

Yksi oikein lajiteltu banaaninkuori voi yhden asunnon tasolla kuulostaa merkityksettömältä. Mutta jos sama saadaan toteutumaan hyvin suunnitelluilla ja toteutetuilla ratkaisuilla Suomen kaikissa kolmessa miljoonassa asunnossa, puhutaan jo erittäin merkittävistä massoista sekä niiden kerrannaisvaikutuksista ja päästöistä. Systemaattinen muutos lajitteluasteen nostamiseksi vaatii toimia jokaiselta yksittäiseltä toimijaryhmältä sekä sujuvaa yhteistyötä aina arkkitehdin suunnittelupöydältä jätehuoltoyhtiöön asti.

Pasi Muurinen, toimitusjohtaja, Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Heikki Moilanen (arkkitehti SAFA, rakentamisen kiertotalous asiantuntija, Kiertotalous Pirkanmaa)

Sanna Teinilä (EMT, palvelumuotoilija, projektipäällikkö CARE – Circular Households)

Pirkanmaan Jätehuolto Oy on jo 30-vuotias kiertotaloustoimija, joka toivoo juhlavuotensa kunniaksi lahjaksi kaikilta kotitalousasiakkailtaan erikseen lajiteltua biojätettä. Miten voisit auttaa lahjatoiveen toteutumiseksi?