Tähän saakka alueellisen jätehuoltolautakunnan hyväksymällä julkisoikeudellisella jätetaksalla on rahoitettu jätehuollon järjestämisen aiheuttamien kustannusten lisäksi myös putkijärjestelmän operointi- ja rahoituskuluja. Nyt julkisoikeudellisesta jätetaksasta esitetään poistettavaksi putkijärjestelmän operointi- ja rahoituskulut. Jatkossa nämä kustannukset olisi katettava muilla tavoin.

Putkijärjestelmän ylläpito on putkiyhtiöiden, Pirkan Putkikeräys Oy:n ja Ranta-Tampellan Putkikeräys Oy:n, tehtävä. Putkijärjestelmän käyttöön liittyvät velvoitteet perustuvat yksityisoikeudellisiin sopimuksiin putkiyhtiöiden ja järjestelmän käyttäjien välillä. Yksityisoikeudellisia velvoitteita ei voida rahoittaa julkisoikeudellisilla maksuilla. Putkijärjestelmän ylläpitoa ei voida kattaa julkisoikeudellisin maksuin myöskään sen takia, että kyseessä ei ole kunnalle laissa määrätty jätehuollon järjestämistehtävä. Putkijärjestelmien juridista asemaa on selvitetty yksityiskohtaisesti loppuvuoden 2024 ja alkuvuoden 2025 aikana. Muutoksia esitetään tähän selvitystyöhön pohjautuen.

Asiantuntijoiden lausunnoissa todetaan yhtenevästi, että putkikeräysjärjestelmässä kunnan jätehuollon järjestämisvastuu alkaa vasta jätteiden koonta-asemalta, johon jätteet kootaan varastoitavaksi kuljetusta varten. Ennen koonta-asemaa toimiva putkikeräysjärjestelmä toimii nimensä mukaisesti jätteenkeräykseen liittyvänä lisäpalveluna, jonka avulla kiinteistön haltijoiden on helpompi toimittaa jätteet keräyspisteeseen. Jätteen keräyksen järjestelyt kiinteistöillä on kiinteistön haltijoiden vastuulla. Tämän takia putkikeräysjärjestelmän ylläpito- ja rahoituskuluja ei voida kattaa julkisoikeudellisin maksuin. Nykyinen rakenteellinen erottelu putkiyhtiöiden vastuiden ja kunnan vastuulla olevan jätehuollon välillä ei ole tällä hetkellä riittävän selkeä, minkä takia kunnan jätehuoltomääräyksiä ja julkisoikeudellista jätetaksaa on muutettava.

On myös totta, että kahdessa asiantuntijalausunnossa on tuotu esille vaihtoehtoisen tulkinnan mahdollisuus. Näissä todetaan, että syöttöluukut voitaisiin joissain tilanteissa nähdä jätteiden keräysvälineinä, joista kunnan jätehuoltovastuu alkaisi. Tässäkään tilanteessa julkisoikeudellisin jätemaksuin ei kuitekaan voida kattaa putkiyhtiön toimintaa, koska kyse on yksityisestä yhtiöstä, jolle ei ole siirretty, eikä voidakaan siirtää, lakisääteistä kunnan jätehuoltotehtävää. Myös tämän vaihtoehdon kohdalla olisi tullut ratkaistavaksi putkiyhtiöiden toiminnan rahoittaminen muilla tavoin. Lisäksi ottaen huomioon ympäristöministeriön ilmoituksen jätelain muuttamisesta toisen tulkinnan mukaiseksi vuoden 2026 aikana, tämän vaihtoehdon edistämistä ei ole nähty järkevänä jätehuoltolautakunnassa.

Jätelainsäädäntö on osoittautunut puutteelliseksi ja tulkinnanvaraiseksi putkijärjestelmiä koskien. Järjestelmät ovat suhteellisen uusia, eikä vuonna 2012 voimaan tullut jätelaki ole tunnistanut uusiin järjestelmiin liittyviä erityiskysymyksiä. Tulkinnanvaraiseksi on jäänyt esimerkiksi kysymys siitä, mistä kunnalle laissa määrätyn jätehuollon järjestämistehtävän katsotaan alkavan putkikeräysjärjestelmässä. Tämä kysymys on keskeinen siinä, mitä jätehuollon järjestämisen kustannuksia kunnan perimillä julkisoikeudellisilla jätemaksuilla voidaan kattaa.

Jätelain tulkintaan liittyen on pyydetty useita asiantuntijalausuntoja. Kysymys nousi ensimmäisen kerran esille OTT, ympäristöoikeuden professori Tapio Määtän asiantuntijalausunnossa, jonka Ranta-Tampellan putkikeräysalueen taloyhtiöt tilasivat. Tämän jälkeen jätehuoltoviranomainen ja Pirkanmaan Jätehuolto ovat pyytäneet omat lausuntonsa Suomen Kuntaliitolta, Ympäristöministeriöltä, HPP Asianajotoimisto Oy:ltä sekä Borenius Asianajotoimisto Oy:ltä.

Päätöstä ei ole vielä tehty. Jätehuoltolautakunta on vasta valmistelemassa asiaa.  Jätehuoltolautakunnan tavoitteena on tehdä asiasta päätös syksyn 2025 aikana ja esitettävät muutokset tulisivat voimaan 1.1.2026. Aikataulu tarkentuu kuitenkin vielä alkusyksystä.

Putkikeräysjärjestelmistä saavutettavat hyödyt verrattuna vaihtoehtoisiin ratkaisuihin ovat maankäytöllisiä ja kaupunkikuvallisia (suurempi rakennusoikeus asuin- tai toimitiloille sekä jäteautoliikenteen vähäisyys), joista hyötyvät putkikeräysjärjestelmän alueen asukkaat ja kiinteistöt.

Kumpikin putkiyhtiö määrittää palvelumaksutasot itsenäisesti perustuen putkikeräysjärjestelmien operoinnista ja rahoituksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen omakustannusperusteisesti.

Ranta-Tampellassa palvelumaksu määräytyy kaikille taloyhtiöille niiden kerrosneliömetrien mukaisesti.