Valtakunnallinen kampanja kannustaa ottamaan bioroskikset aktiiviseen käyttöön
Valtakunnallisessa viestintäkampanjassa innostetaan biojätteen lajitteluun. Neljä viikkoa sosiaalisessa mediassa kestävä kampanja muistuttaa keittiön roskiskaapista käsin, kuinka biojätteille biojäteastia on parempi paikka kuin sekajäteastia.

Kampanjan iskulauseella ”Pienikin riittää – bioroskis kiittää!” halutaan muistuttaa kaikkia suomalaisia biojätteen lajittelun tärkeydestä. Vain lajitellut biojätteet päätyvät kiertoon eli lannoitevalmisteiksi ja energiaksi.
Kuntien jäteyhtiöiden yhteistyöjärjestön Suomen Kiertovoiman (KIVO) organisoima valtakunnallinen kampanja kannustaa kaikkia suomalaisia aktivoitumaan biojätteen lajittelussa. Viime vuosina yhä useammalle kotipihalle on tullut biojäteastia tai kotikompostori. Viimeistään nyt ne pitäisi saada aktiiviseen käyttöön. Pienetkin määrät biojätettä kannattaa lajitella erikseen ja huolehtia ravinnekiertoon. Sekajätteen joukossa biojäte päätyy jätevoimalaan energiahyödynnettäväksi ja sen ravinnepotentiaali menetetään.
Osa biojätteiden sisältämistä ravinteista kiertää kotipihalla keittiöstä kukkapenkkeihin. Noin 40 prosenttia biojätteen lajittelijoista on valinnut biojäteastian sijaan kompostoinnin kotipihalla.
Biojätehuollon piiriin kuuluu Suomessa lähes 670 000 kotia, ja palveluissa on alueellisia eroja. Valtaosa eli yli 270 000 asukasta on ilmoittanut kompostoivansa biojätteet kotipihan kompostorissa. Biojäteastia löytyy noin 245 000 kodin pihasta. Yli 60 000 asukasta on tarttunut mahdollisuuteen liittyä biojätekimppaan eli käyttää samaa biojäteastiaa lähinaapureiden kanssa.
Vähemmän sekajäteastiaan
Vaikka biojätteen kierrätyspalvelut on tuotu lähelle, on biojätteiden lajittelun aktiivisuudessa yhä parantamisen varaa. Tuoreimpien sekajätteen koostumustutkimuksien tietojen mukaan sekajäteastian sisällöstä yhä 29,2 % on biojätettä, vaikka myönteistä kehitystäkin on tapahtunut.
– Biojätteen laajentunut lajitteluvelvoite näkyy jo nyt roskiksilla. Tuoreimpien sekajätteen koostumustutkimuksien alustavat tiedot ovat rohkaisevia. Biojätteen osuus sekajätepussista on pienentynyt noin kolmella prosenttiyksiköllä, iloitsee KIVOn johtava asiantuntija Timo Hämäläinen.
Laajentuneen keräyksen ja monipuolisten palvelujen ansiosta lajitellun biojätteen määrä on kasvanut monilla alueilla. Esimerkiksi Kymenlaakson Jäte Oy:n toimialueella vuonna 2023 asukasta kohden biojätettä kerättiin 24,2 kiloa. Vuonna 2024 asukasta kohden kiertoon kerättiin jo 49,1 kiloa biojätettä. Viestintäkampanja kirittää asukkaita koko maassa samanlaiseen kehitykseen. Kuntien jätelaitokset eri puolilla Suomea muistuttavat asukkaita biojätteen lajittelun helppoudesta ja hyödyistä. Ohjeita ja tietoa biojätteen lajittelusta löytyy alueellisten toimijoiden kanavien lisäksi sivustolta www.biojäte.info.
Viestintäkampanja on yksi Koko Suomen biotalkoot -hankkeen työpaketeista. Hanke toteutetaan ympäristöministeriön ravinteiden kierrätysohjelman (Ahti-ohjelma) osarahoituksella. Hankkeessa biojätteen lajittelusta, keräyksestä, hyödyntämisestä ja ravinnekierrosta tehdään viestintäkampanjan lisäksi selvityksiä, kokeiluja ja tiedonkeruuta. KIVOn hankekumppaneina ovat Suomen Biokierto ja Biokaasu ry sekä Kierrätysteollisuus ry.