Yli puolet (55 %) yhtiömme oman toiminnan päästöistä aiheutuu vanhoista kaatopaikoista. Suurimmat päästöhyvitykset sen sijaan saadaan Tammervoiman hyötvoimalasta, joka on korvannut kaatopaikan jätteenkäsittelymenetelmänä. Tavoitteenamme on olla hiilinegatiivinen 2028.
Tampereen Tarastenjärvelle perustettiin kaatopaikka vuonna 1977. Silloin jätteet kipattiin ajan tavan mukaan penkkaan eli läjitettiin kaatopaikalle, mutta nykyisin Tarastenjärven jätekeskuksessa on ihan eri meininki. Nykyaikainen jätteenkäsittely on tehokasta, siistiä, hajutonta – ja ennen kaikkea ympäristöystävällistä. Tarastenjärvelle tuodaan kaikki jätehuollon toimialueen sekajätteet, josta asukkaat ovat jo lajitelleet hyötyjätteet materiaalikierrätykseen, biojätteet biokaasun tuotantoon ja vaaralliset jätteet omaan keräykseensä.
Sekajätteistä tehdään Tammervoiman hyötyvoimalaitoksessa sähköä ja kaukolämpöä modernia teknologiaa hyödyntäen. Laitoksen päästöt alittavatkin selvästi ympäristölupamääräysten raja-arvot. Penkkaan päätyy enää vain noin prosentti kaikista jätteistä. Ne ovat lähinnä rakennusmateriaaleja, kuten kipsilevyjä ja lasivillaa, joiden hyödyntäminen on vielä haastavaa.
Tarastenjärven vanhassa penkassa olevat orgaaniset jätteet hajoavat edelleen ja muodostavat ilmastolle haitallista kaasua, metaania. Siksi näiden vuosikymmenten takaisten jätteiden päälle on ensin rakennettu kaasunkeräyskerros, sitten tiivistys- ja kuivatuskerrokset. Huolellinen työ on viimeistelty paksulla pintakerroksella, joka peittyy kasvillisuudella.
– Säännöllisesti tehtävät emissiomittaukset ovat osoittaneet, että maisemointitoimet ovat onnistuneet. Penkasta läpi tulevan kaasun määrä on hyvin vähäinen eikä isompia vuotokohtia ole löytynyt, Pirkanmaan Jätehuollon ympäristöpäällikkö Satu Kuutti kertoo.
Penkasta kerättävä metaani muunnetaan energiaksi Tarastenjärven omalla mikroturbiinilaitoksella. Se tuottaa kaiken jätekeskuksessa tarvittavan sähkön, ja sitä riittää myös myyntiin. Laitoksen hukkalämmöllä lämmitetään Tarastenjärven rakennukset.