Siirry sisältöön

Kaatopaikkakaasut hyötykäyttöön

Kaatopaikkakaasusta tuotetaan lämpöä ja sähköä

Kaatopaikalla muodostuu metaania, kun eloperäinen jäte hajoaa kaatopaikan hapettomissa olosuhteissa. Kaatopaikkakaasu eli biokaasu koostuu metaanin lisäksi myös hiilidioksidista. 

Kaatopaikkakaasujen muodostuminen vähenee, sillä vuoden 2016 alussa astui voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkarajoitus. Biohajoavaa materiaalia sisältävää sekajätettä ei enää loppusijoiteta, vaan siitä tuotetaan lämpöä ja sähköä Tammervoiman hyötyvoimalassa. Samalla vältetään vuotuinen yli 100 000 hiilidioksiditonnin ilmastokuormitus, jonka jätteen kaatopaikkasijoitus tuottaisi.

Keräysjärjestelmiä huolletaan ja kehitetään

Molemmissa jätekeskuksissa on kattavat kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmät. Kaatopaikoilla tapahtuu kuitenkin painumista ja tästä syystä kaasunkeräysjärjestelmää joudutaan jatkuvasti huoltamaan ja korjaamaan. Keräysjärjestelmä vaatii myös laajentamista, jotta kaasut saadaan mahdollisimman tarkasti talteen. Jätekeskusten loppusijoitusalueilla päästömittaukset suoritetaan vuosittain. Mittauksilla todennetaan kaasunkeräysjärjestelmän toimivuutta ja arvioidaan keräysjärjestelmän laajennustarpeita.

  • Tarastenjärvi 30 keräyskaivoa
  • Koukkujärvi 30 keräyskaivoa

Tarastenjärven jätekeskuksen kaatopaikkakaasut

Kaasunkeräysjärjestelmän rakentaminen aloitettiin vuonna 1997 ja se kattaa tällä hetkellä olemassa olevat loppusijoitusalueet.

Kaatopaikkakaasuja pumpattiin vuoden 2022 aikana hyötykäyttöön 1,5 milj. m3

Tarastenjärvellä on vuonna 2016 valmistunut biokaasupumppaamon ja mikroturbiinin yhdistelmälaitos, jolla tuotetaan lämpöä ja sähköä. Pumppaamoilla voidaan tarvittaessa tuottaa kaasua turbiinilaitoksen lisäksi naapurissa sijaitsevaan Tammervoiman voimalaan. Uusi tekniikka tehostaa kaatopaikkakaasun hyötykäyttöä huomattavasti.

Yli oman tarpeen tuotettu sähkö myydään vihreänä sähkönä yleiseen verkkoon. Tarastenjärvellä pumpatun kaasun energiasisältö oli 6,8 GWh.

Koukkujärven jätekeskuksen kaatopaikkakaasut

Koukkujärven kaasunkeräysjärjestelmä on rakennettu vuonna 2001. Vuonna 2022 kaatopaikkakaasua pumpattiin 0,5 milj. m3, josta hyötykäytettiin 0,4 milj. m3