Siirry sisältöön

Kaatopaikkakaasut hyötykäyttöön

Kaatopaikalla muodostuu metaania, kun eloperäinen jäte hajoaa kaatopaikan hapettomissa olosuhteissa. Kaatopaikkakaasu eli biokaasu koostuu metaanin lisäksi myös hiilidioksidista. 

Kaatopaikkakaasujen muodostuminen vähenee, sillä vuoden 2016 alussa astui voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkarajoitus. Biohajoavaa materiaalia sisältävää sekajätettä ei enää loppusijoiteta, vaan siitä tuotetaan lämpöä ja sähköä Tammervoiman hyötyvoimalassa. Samalla vältetään vuotuinen yli 100 000 hiilidioksiditonnin ilmastokuormitus, jonka jätteen kaatopaikkasijoitus tuottaisi.

Keräysjärjestelmiä huolletaan ja kehitetään

Molemmissa jätekeskuksissa on kattavat kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmät. Kaatopaikoilla tapahtuu kuitenkin painumista ja tästä syystä kaasunkeräysjärjestelmää joudutaan jatkuvasti huoltamaan ja korjaamaan. Keräysjärjestelmä vaatii myös laajentamista, jotta kaasut saadaan mahdollisimman tarkasti talteen. Jätekeskusten loppusijoitusalueilla päästömittaukset suoritetaan vuosittain. Mittauksilla todennetaan kaasunkeräysjärjestelmän toimivuutta ja arvioidaan keräysjärjestelmän laajennustarpeita.

  • Tarastenjärvi 40 keräyskaivoa
  • Koukkujärvi 25 keräyskaivoa

Tarastenjärven jätekeskuksen kaatopaikkakaasut

Kaasunkeräysjärjestelmän rakentaminen aloitettiin vuonna 1997 ja se kattaa tällä hetkellä olemassa olevat loppusijoitusalueet.

Kaatopaikkakaasuja pumpattiin vuoden 2019 aikana hyötykäyttöön 1,1 milj. m3

Tarastenjärvellä on vuonna 2016 valmistunut Suomen suurin biokaasupumppaamon ja mikroturbiinin yhdistelmälaitos, jolla tuotetaan lämpöä ja sähköä. Pumppaamoilla voidaan tarvittaessa tuottaa kaasua turbiinilaitoksen lisäksi naapurissa sijaitsevaan Tammervoiman voimalaan. Uusi tekniikka tehostaa kaatopaikkakaasun hyötykäyttöä huomattavasti.

Yli oman tarpeen tuotettu sähkö myydään vihreänä sähkönä yleiseen verkkoon. Tarastenjärvellä pumpatun kaasun energiasisältö oli 2,9 GWh.

Koukkujärven jätekeskuksen kaatopaikkakaasut

Koukkujärven kaasunkeräysjärjestelmä on rakennettu vuonna 2001. Vuonna 2019 kaatopaikkakaasua pumpattiin 0,9 milj. m3, josta hyötykäytettiin 0,7 m3

Jätekeskusten metaanipäästöt 2019

Vuonna 2019 meetaania otettiin talteen 739 tonnia. Siitä hyötykäytettiin 665 tonnia.