Jätehuollon – jätteenkeräyksen ja käsittelyn – tulee toimia kriisiaikanakin. Tässä onnistuimme työntekijöiden, urakoitsijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden avulla.
Jäteasemat ja jätekeskukset palvelivat normaalisti, mutta koti- ja yritysnoutoja tekevä Repsikka-palvelu oli osan vuotta tauolla tai tilattavissa vain rajoitetusti. Repe ja Romu ehti ajella lämmittelykierroksen maaliskuussa, mutta pääsi varsinaiselle reitilleen vasta kesäkuun alussa. Myös muun muassa ympäristötoritapahtumia jouduttiin perumaan kokoontumisrajoitusten vuoksi.
Korona-aika innosti lajittelemaan kotona
Taloustutkimuksen syyskuussa toteuttaman vuosittaisen Jätehuoltotutkimuksen vastaajat arvioivat, että jätehuolto on toiminut hyvin ja normaalisti myös korona-aikana. Kokonaisarvosanaksi kouluasteikolla saimme 8,41.
Kymmenesosa vastaajista oli lisännyt omaa lajitteluaan. Pääsyitä lisääntyneeseen lajitteluun olivat kotona vietetyn ajan ja ruoan laiton lisääntyminen sekä halu järjestellä tavaroita ja luopua turhista tavaroista. Tämä ja monenlaiset rakennus- ja remonttiprojektit näkyivät jäteasemilla ja jätekeskuksissa kasvaneina kävijä- ja jätemäärinä. Lue lisää jäteasemien ja jätekeskusten koronavuodesta
”Haluan kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän jätteilläni ja lajittelu kuuluu mielestäni nykyihmisen velvollisuuksiin.”
Noutoruoka ja verkkokauppatilaukset kasvattivat kartonki- ja pahvijätemäärää kotipihojen jäteastioissa ja ekopisteillä. Kartonkia ja pahvia kertyi asukasta kohden kilo enemmän kuin edellisvuonna, noin 11 kiloa. Toisaalta ravintoloiden ja koulukeittiöiden biojätemäärät vähenivät ja ehkä myös kotikeittiössä ruoat ja raaka-aineet käytettiin entistä tarkemmin, sillä biojätettä kerättiin 39 kiloa asukasta kohden, kaksi kiloa edellisvuotta vähemmän.
