Siirry sisältöön

Poistotekstiilit kiertoon

Poistotekstiili on rikkinäistä, mutta puhdasta tekstiiliä, joka voidaan kierrättää uusiomateriaaliksi. Tähän asti se on ollut sekajätettä, mutta nyt tavoitteena on saada materiaalia kiertoon ja hyödynnettäväksi teollisuudessa. Kuntien jätelaitokset rakentavat parasta aikaa valtakunnallista keräysverkostoa, jotta kuluttajapoistotekstiilit saadaan asianmukaiseen keräykseen ja kotimaiseen jatkokäsittelyyn kaikkialta Suomesta. Kokeilujen avulla pyritään löytämään poistotekstiilin keräykselle ja lajittelulle yhtenäinen valtakunnallinen toimintamalli, mikä helpottaa jätelaitosten yhteistyötä ja selkeyttää asukkaiden lajittelua. Pirkanmaan Jätehuollon lisäksi keräyksessä on tällä hetkellä mukana viisi jätelaitosta.

Poistotekstiilikeräys Orivedellä ja Tampereella

Jätelain mukaan poistotekstiilin lajittelu ja keräys aloitetaan Suomessa vuonna 2023. Aloitimme keräyksen Oriveden jäteasemalla ja Nextiilissä Tampereella vuonna 2021. Maaliskuusta 2022 lähtien poistotekstiiliä on voinut viedä Tampereella myös Nekalan jäteasemalle.

Logistiikkakoordinaattori Piia Kuusinen Pirkanmaan Jätehuollosta kertoo, että kodin poistotekstiilejä voi tuoda maksutta Nekalan ja Oriveden jäteasemille enintään kaksi pussillista kerralla ja lajitteluohjeet on hyvä lukea läpi.

”Jätteenä tekstiili on helposti pilaantuvaa ja siksi onkin tärkeää, että keräykseen tuotava poistotekstiili on puhdasta, kuivaa ja hajutonta. Myöskään esimerkiksi matot, kengät, laukut, vyöt tai alusvaatteet eivät kuulu poistotekstiiliin.”

Oriveden jäteaseman urakoitsija Leal Oy:n Alpo Leppänen on kohdannut innostuneita asiakkaita. Leppäsen mukaan oli aiheellista aloittaa poistotekstiilikeräys jäteasemalla ja keräystä ehdittiin jo odottaakin. Materiaalia on tullut jäteasemalle mukavasti.

Paimiossa syntyy kierrätyskuitua

Orivedellä ja Tampereella kerätyt poistotekstiilit lajitellaan Tampereella Lielahden Nextiilissä. Lounais-Suomen Jätehuolto jatkolajittelee tekstiilit kierrätykseen Turussa.

Osa kerätystä materiaalista päätyy uudelleenkäyttöön, esimerkiksi pienyritysten uusien tuotteiden materiaaliksi. Mekaaniseen käsittelyyn soveltuva tekstiili jalostetaan kierrätyskuiduksi Lounais-Suomen Jätehuollon poistotekstiilin pilottivaiheen käsittelylinjastolla Paimiossa. Se osa poistotekstiileistä, jota ei vielä voida kierrättää materiaalina, hyödynnetään energiantuotannossa. Tavoitteena on avata koko Suomen poistotekstiilit käsittelevä jalostuslaitos lähivuosina Turun Topinpuistoon.

Keskivertosuomalaisen vaatekaappi vuodessa

20 kg
uusia vaatteita ja kodintekstiilejä
20 %
säännöllisessä käytössä
13 kg
tekstiilijätettä

Ehjää vaatetta kannattaa käyttää pitkään ja vähän risa korjata

Tekstiiliteollisuudesta aiheutuu päästöjä ja se kuluttaa paljon vettä. Puhtaan veden kulutuksen lisäksi ympäristöä rasittaa tekstiiliteollisuudesta syntyvät jätevedet, joiden puhdistus monissa tekstiiliä tuottavissa maissa on heikkoa.

Tekstiiliteollisuuden negatiiviset ympäristövaikutukset korostuvat, kun tuotetut tekstiilimäärät ovat suuria ja käyttöikä lyhyt. Esimerkiksi tuplaamalla vaatteiden nykyisen käyttöiän tekstiili- ja muotialan ilmastopäästöjä voidaan vähentää merkittävästi.

Keskivertosuomalaisen vaatekaappitilaston lähteet: Ellen MacArthur Foundation, Suomen Luonto, Martat