Tarastenjärven vanhan kaatopaikan sulkeminen on loppusuoralla | Pjhoy Siirry sisältöön

Tarastenjärven vanhan kaatopaikan sulkeminen on loppusuoralla

Sulkeminen on tuonut mukanaan positiivisia ilmastovaikutuksia, kun kaatopaikkakaasun vapautuminen ilmaan estetään ja kaasusta saatava energia hyödynnetään.

Isoja työkoneita vanhan kaatopaikan päällä.

Tarastenjärven vanhan, vuonna 1977 käyttöön otetun kaatopaikan sulkemistoimet ovat loppusuoralla. Pirkanmaan Jätehuollolla on velvollisuus huolehtia vanhasta kaatopaikasta ja sulkea se lainsäädännön vaatimalla tavalla. 

Jätteiden päälle on rakennettu kaasunkeräyskerros, tiivistyskerros ja kuivatuskerros. Näiden päälle on vielä lisätty paksu pintakerros, joka peittyy aikanaan luonnonmukaisella kasvustolla. Kerrokset estävät veden liikkumisen kaatopaikan läpi. 

– Alue maisemoidaan ympäristöön sulautuviksi. Rinneosat on jo maisemoitu ja viimeisiä kerroksia rakennetaan lakialueella. Työn on tarkoitus valmistua tämän vuoden loppuun mennessä, kertoo ympäristöasiantuntija Satu Kuutti Pirkanmaan Jätehuollosta.

Kaatopaikkakaasusta saadaan lämpöä ja sähköä

Vanhan kaatopaikan tiivis sulkeminen estää kaatopaikkakaasun vapautumisen ilmaan. Tarastenjärvellä kaasua on kerätty vuodesta 1997. Vuonna 2016 sinne valmistui Suomen suurin mikroturbiinilaitos, joka tehostaa huomattavasti kaatopaikkakaasun hyötykäyttöä.

– Kaasu hyödynnetään lämmön ja sähkön tuotannossa. Yli oman tarpeen tuotetun sähkön myymme vihreänä sähkönä yleiseen verkkoon, Kuutti kertoo.

Myös vanhalla kaatopaikalla muodostuvien valuma- ja suotovesien laatua seurataan. Nämä jätevedet johdetaan viemäreitä pitkin Tampereen kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Viemäriin johdettavista vesistä otetaan näytteet neljä kertaa vuodessa. Myös pinta- ja pohjavesien laatua tutkitaan säännöllisesti. 

Vain 1 % jätteistä jää jäljelle

Nykyisin jätteet, joita ei voida kierrättää tai polttaa Tammervoiman hyötyvoimalassa, loppusijoitetaan uudelle maa-alueelle, joka on tehty EU:n kaatopaikkadirektiivin mukaisten pohjarakenteiden päälle. Tällä hetkellä pirkanmaalaisista jätteistä vain 1 % päätyy kaatopaikalle. Tällaisia jätteitä ovat esimerkiksi lasivilla, kipsilevyt ja asbesti.

Faktat

  • Tarastenjärven kaatopaikka otettiin käyttöön 1977. 
  • Kaatopaikka siirtyi Tampereen kaupungilta Pirkanmaan Jätehuollon hoitoon 1994.
  • Laajuudeltaan 30 hehtaarin kokoinen kaatopaikka oli käytössä vuoteen 2007. 
  • Nykyinen kaatopaikka on 10 hehtaarin kokoinen.