Siirry sisältöön

Vesientarkkailu jätekeskuksissa

Jätteenkäsittelyn ja vanhojen kaatopaikka-alueiden vaikutuksia läheisiin vesistöihin seurataan säännöllisesti. Vesientarkkailua hoitaa molemmissa jätekeskuksissa KVVY Tutkimus Oy, ja siihen sisältyy jätekeskuksien suotovedet, pintavedet lähistön ojista ja järvistä sekä alueiden pohjavedet.

Vesientarkkailuohjelmat

Koukkujärven jätekeskuksella on oma kuormitus- ja vesistöntarkkailuohjelmansa ja vuodesta 2020 seurantaa tehdään yhteistarkkailuna valmistuvan biolaitoksen kanssa. Tarastenjärvellä jätekeskus kuuluu alueen ympäristöluvallisten toimijoiden 2016 käynnistämään vesien yhteistarkkailuun. Pirkanmaan Jätehuollon lisäksi yhteistarkkailussa ovat mukana Tammervoima Oy sekä Tampereen Infra.  

Molempien jätekeskusten yläpuoliset pintavesien valuma-alueet ovat pieniä, eivätkä jätekeskukset sijaitse pohjavesien muodostumisalueella. Jätekeskuksissa muodostuvat valuma- ja suotovedet kerätään tasausaltaisiin. Niistä jätevedet johdetaan viemäreitä pitkin Nokian ja Tampereen kaupungin jätevedenpuhdistamoille. Viemäriin johdettavat vedet ovat väkeviä ja ravinnepitoisia. Niidenkin laatua tarkkaillaan säännöllisesti. 

Tuloksia

Viime vuosien tulokset osoittavat, että Tarastenjärvellä Merjanlahteen kohdistuvat kuormitusvaikutukset ovat vähäisiä, mutta Tiikonojan suunnassa kohonnut typpipitoisuus viittaa kaatopaikan vaikutukseen. Koukkujärven jätekeskuksesta kohdistuu valuma- ja suotovesien aiheuttamaa kuormitusta Haukijärven suuntaan. 

Nokialla Haukijärven laskuojaan ja Tampereella Tiikonojaan asennettiin vuonna 2018 automaattiset mitta-asemat, joiden avulla seurataan veden virtaamaa ja sähkönjohtavuutta. Tämä auttaa muun muassa tarkentamaan kuormituslaskentaa.

Vuonna 2019 tutkittiin molemmissa jätekeskuksissa viemäriverkostoon johdettujen vesien mahdollisia haitta-aineita. Tulosten perusteella tarkkailuohjelma päivitettiin seuraavan kolmen vuoden seurantajaksolle.