100 ympäristötekoa | Pjhoy Siirry sisältöön

100 ympäristötekoa

Teemme yhdessä joka päivä satoja ympäristötekoja

  1. Jätteistämme hyödynnetään yli 99 %, joko energiana tai materiaalina
  2. Keräämme materiaalihyödynnykseen biojätteet, poistotekstiilit, metallit, lasi- ja muovipakkaukset, paperit ja kartongit. Biojätteet käsittelemme itse, muut hyödynnettävät jätteet jatkavat matkaansa tuottajien (valmistajat, maahantuojat) keräykseen.
  3. Biojätteen keräys aloitettiin 1995 Kangasalla ja Tampereella. Nyt biojätettä kerätään 17 kunnan alueella. Biojätteet käsitellään Nokian Koukkujärven biolaitoksessa, Biomyllyssä. Biomylly tuottaa BIG-biokaasua ja lannoitteita. Tarastenjärven kompostointilaitos on suljettu.
  4. Teollisuuden ja kuntien jätevedenpuhdistamolietteitä kompostoidaan Koukkujärven jätekeskuksessa vihermullaksi.
  5. Metallit toimitetaan metalliteollisuuden raaka-aineeksi. Kierrätysmetallista valmistetaan muun muassa pakkauksia sekä polkupyörien ja autojen osia.
  6. Lasipakkauksista tehdään uusia pakkauksia, vaahtolasia tai lasivillaa.
  7. Kotimaiset paperitehtaat käyttävät keräyspaperia sanomalehtien sekä pehmopaperien raaka-aineena.
  8. Kartonki viedään kartonkitehtaalle, jossa siitä erotellaan muovipinnoitteet energiahyötykäyttöön ja alumiinipinnoitteet materiaalikiertoon. Kartonkikuitu hyödynnetään esimerkiksi aaltopahvin, pakkauskartongin, kirjekuorien ja hylsyjen raaka-aineena.
  9. Fortumin muovijalostamo Riihimäellä käsittelee muovipakkauksia. Osa pakkauksista käsitellään Ruotsissa ja Saksassa. Pakkauksista tehdään muoviraetta, jota voidaan käyttää mm. muovipusseissa ja ämpäreissä. Oriveden jäteasemalla kokeilemme kaiken muovin keräystä, ei vain pakkausten.
  10. Poistotekstiilit toimitetaan Paimioon pilottilaitokseen, jossa niistä tehdään kierrätyskuitua. Kuitua käytetään muun muassa langan, kankaiden ja eristemateriaalien valmistukseen.
  11. Sähkölaitteista käsittelijät erottavat metallit, muovit ja lasit kierrätykseen ja vaaralliset jätteet turvalliseen käsittelyyn.
  12. Puujätteestä valmistetaan kierrätyspuuhaketta käytettäväksi uusiutuvana polttoaineena energiantuotannossa. Risuista valmistetaan haketta mädätysprosessin seosaineeksi.
  13. Maa- ja kiviaineksia hyödynnetään jätekeskusten kaatopaikkarakenteissa.
  14. Sekajätteen energiahyödyntämisessä syntyvää pohjakuonaa hyödynnetään maanrakentamisessa ja betonituotteissa. Pohjatuhkasta erotellaan myös metallit talteen.
  15. Pohjatuhkasta valmistettuja pihakiviä on hyödynnetty Tarastenjärven jätekeskuksen piha-alueella.
  16. Hoidamme osakaskuntiemme vastuulle säädetyt jätehuollon palvelutehtävät. Toimintamme perusta on terveyden- ja ympäristönsuojelu. Lain mukaan vastuullemme kuuluvat kotitalousjätteet ja julkisen toiminnan yhdyskuntajätteet, kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuksen jätteet.
  17. Jäteasemillemme voi viedä kodin vaarallisia jätteitä, lajiteltuja hyötyjätteitä, sähkölaitteita sekä seka- ja puujätettä. 20 jäteasemalla vierailee vuosittain noin 151 000 asiakasta.
  18. Päivittäin noin 300 raskasta ajoneuvoja ja 500 pientuojaa tuo jätteitä jätekeskuksiimme, Nokian Koukkujärvelle ja Tampereen Tarastenjärvelle.
  19. Otamme maksutta vastaan kodin vaaralliset jätteet, kuten esimerkiksi maalit, öljyt, akut ja liuottimet. Vaaralliset jätteet toimitetaan turvalliseen loppukäsittelyyn.
  20. Yritysten vaarallisten jätteiden vastaanotossa palvelee Varma-asema Tarastenjärven jätekeskuksessa.
  21. Kuormurit Repe&Romu&Riepu keräävät maksutta kodin vaaralliset jätteet, metalliromut, sähkölaitteet ja kaksi pussillista poistotekstiiliä per asiakas. Kuormureilla on noin 380 pysäkkiä 17 kunnassa.
  22. Huoltoasemien ja rautakauppojen pihoilta löytyy Vartti-kontteja, joihin voi viedä kodin vaarallisia jätteitä.
  23. Täydennämme tuottajien vastuulle kuuluvaa pakkausjätteiden keräysverkostoa noin 60 omalla ekopisteellä, joihin voi viedä metallia, lasipakkauksia, kartonkia ja paperia.
  24. Haja-asutusalueen asukkaita palvelevat kylän yhteiset roskikset eli aluejätepisteet, joita on vajaat 490 kpl.
  25. Järjestämme vuosittain tamperelaisille ja pirkkalalaisille risunkeräyskampanjan. Kerätyt risut haketetaan kompostin seosaineeksi.
  26. Repsikka-noutopalvelu auttaa, jos kuljetus on ongelma.
  27. Panostamme asiakaspalvelussa sähköiseen asiointiin.
  28. Jätehuollon palvelupisteet löytyvät valtakunnallisesta verkkopalvelusta www.kierrätys.info
  29. Sekajätettä ei sijoiteta enää kaatopaikalle, vaan siitä tuotetaan lämpöä ja sähköä Tammervoiman hyötyvoimalassa. Näin vältetään vuosittain yli 100 000 hiilidioksiditonnin ilmastokuormitus, jonka jätteen kaatopaikkasijoittaminen tuottaisi. Omistamme voimalan yhdessä Tampereen Energian kanssa.
  30. Sekajätteen energiahyödyntäminen lisää myös Tampereen Energian uusiutuvan energian määrää yli 20 prosenttia ja monipuolistaa polttoainevalikoimaa. Fossiilisten polttoaineiden käyttö vähenee ja samalla myös ilmastokuormitus pienenee noin 50 000 hiilidioksiditonnin verran vuodessa.
  31. Laskennallisesti Tammervoiman avulla vältetyt ilmastopäästöt vastaavat noin 60 000 henkilöauton vuosipäästöjä.
  32. Yhdestä roskapussista saa energiaa seitsemän minuutin suihkuun ja 60 minuutin pullanpaistoon.
  33. Voimalan ympäristövaikutuksia tarkkaillaan ja raportoidaan säännöllisesti. Laitoksen ympäristöluvan raja-arvot alittuvat selvästi.
  34. Osa jätekuormista käsitellään ennen Tammervoimaa. Esilajittelussa saadaan esimerkiksi metallit talteen ja jäte murskataan pienempään palakokoon.
  35. Olemme mukana seudun kiertotalouskeskuksissa, Koukkujärvellä ja Tarastenjärvellä.
  36. Nokian Koukkujärven ympäristöön rakentuva ECO3 on valtakunnallisesti merkittävä bio-, vesi- ja kiertotalouden liiketoiminta-alue, joka perustuu kuntarajat ylittävään yhteistyöhön julkisen sektorin, yritysten ja tutkimuslaitosten välillä.
  37. Kesällä 2021 Koukkujärvellä käynnistyi uusi biolaitoksemme, Biomylly, jossa käsitellään 17 kunnan biojätteet ja Nokian kaupungin puhdistamolietteet. Laitos muuttaa jätteet biokaasuksi sekä lannoitteiksi, jotka kelpaavat luomutuotantoon. Käsittely tuo vähintään kolminkertaiset ympäristöhyödyt aiempaan kompostointikäytäntöön verrattuna.
  38. Biomyllyssä on kaksi linjaa, jonka ansiosta biojätteet voidaan jatkojalostaa viljelijöille luomulannotteiksi.
  39. Yhdellä biojätepussilla saa biokaasua 4 kilometrin ajoon henkilöautolla ja ravinteet 400 gramman ruislimppuun.
  40. Myös Tarastenjärven ympäristöön rakentuu moderni kiertotalouskeskus, jossa jalostetaan erilaisia uusiomateriaaleja ja maa-aineksia hyötykäyttöön. Tammervoiman hyötyvoimala, loppusijoitusalueemmen sekä vaarallisten jätteiden asemamme täydentävät kokonaisuutta.
  41. Keskitetyllä kilpailutuksella jätekuljetuksiin saadaan tehokas logistiikka, joka vähentää päästöjä. Käytössä olevan kuljetusjärjestelmän ja logistiikkasuunnittelun avulla kuormat saadaan täyteen ja vältetään turhat päällekkäiset ajot samoilla teillä.
  42. Jäteautoihin tuli 2003 satelliittipaikannukseen perustuva ajo-opastusjärjestelmä, jonka avulla luovuttiin paperisista ajolistoista. Järjestelmän avulla kaikista jäteautoista on reaaliaikainen yhteys asiakaspalveluumme.
  43. Jätteitä tyhjentää 15 kaasuautoa. Tavoitteenamme on, että ajan myötä suurin osa jäteautoista päivitetään kaasukäyttöisiksi. Tämän myötä jätekuljetusten aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt pienenevät 1900 hiilidioksiditonnia vuodessa. Myös melu vähenee.
  44. Jätteenkuljetusten urakkasopimuksiin on kirjattu ympäristövaatimukset.
  45. Jätteiden putkikeräys (Vuores, Ranta-Tampella): Seka- ja biojätettä, muovipakkauksia ja paperia ei haeta kiinteistöiltä jäteautoilla. Melu ja pakokaasut vähenevät.
  46. Putkikeräys vähentää energiantarvetta ja muita ympäristövaikutuksia perinteiseen jätteenkuljetukseen verrattuna.
  47. Asiakastyytyväisyystutkimusten mukaan putkikeräys motivoi asiakkaita lajitteluun.
  48. Sako- ja umpikaivolietteiden keräys siirtyi yhtiömme hoidettavaksi 2017. Keskitetyllä keräyksellä varmistetaan että lietteet kerätään ja käsitellään asianmukaisesti, eivätkä ne päädy rehevöittämään vesistöjämme.
  49. Yhteistyön myötä kunnista on suljettu 21 vanhaa kaatopaikkaa ja jätteenkäsittely on keskitetty Koukkujärven ja Tarastenjärven jätekeskuksiin.
  50. Loppusijoitamme nykyisin ainoastaan 1 % jätteistä. Loppusijoitukseen päätyvät esimerkiksi eristevillat, kaakelit ja muut palamattomat jätteet.
  51. Vuonna 2007 valmistuneet loppusijoitusalueet on rakennettu EU-kaatopaikkadirektiivin mukaisesti. Alueilla on muun muassa erittäin tiiviit rakennekerrokset, vesien hallinta ja kaatopaikkakaasujen keräys.
  52. Vastaamme vanhoista, suljetuista loppusijoitusalueista vähintään 30 vuoden ajan. Jälkihoitoon kuuluu muun muassa kaatopaikkakaasun ja -vesien keräys.
  53. Vanhat loppusijoitusalueet maisemoidaan ympäristöön sulautuviksi. Maisemoinnin onnistumista tutkitaan mm. päästömittauksilla, jotka ovat osoittaneet maisemointitoimien hyvän laadun.
  54. Jätekeskuksilla on suojelullinen merkitys uhanalaiseksi luokitelluille lokkilajeillemme. Jätteenkäsittelyn vaikutuksia lintujen määriin on tutkittu kymmeniä vuosia.
  55. Koukkujärven ja Tarastenjärven jätekeskusten loppusijoitusalueilla on kattavat kaasunkeräysjärjestelmät, joilla kerätään kaatopaikkakaasuja. Vuonna 2020 metaania saatiin talteen 807 tonnia.
  56. Tarastenjärvellä kaasua on kerätty vuodesta 1997. Kaasu hyödynnetään lämmön ja sähkön tuotannossa ja yli omaan tarpeen tuotettu sähkö myydään vihreänä sähkönä yleiseen verkkoon.
  57. Koukkujärvellä kaasua on kerätty vuodesta 2001. Koukkujärven kaasusta tuotetaan kaukolämpöä nokialaisille kiinteistöille. Osa Koukkujärven kaasusta poltetaan soihdussa.
  58. Tarastenjärvelle valmistui 2016 Suomen suurin biokaasupumppaamon ja mikroturbiinin yhdistelmälaitos, joka tehostaa kaatopaikkakaasun hyötykäyttöä huomattavasti.
  59. Tarastenjärven ja Koukkujärven jätekeskuksissa muodostuu valuma- ja suotovesiä loppusijoitusalueilta. Niiden kerääminen ja asianmukainen käsittely on keskeinen osa jätteenkäsittelyn ympäristövastuullista toimintaa. Valuma- ja suotovedet kerätään jätekeskuksissa tasausaltaisiin. Niistä jätevedet johdetaan viemäreitä pitkin Tampereen ja Nokian kaupungin jätevedenpuhdistamoille.
  60. Jätekeskusten vaikutuksia lähialueiden vesistöihin tarkkaillaan säännöllisesti. Tarkkailun tekee Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry.
  61. Opastamme ja neuvomme ihmisiä lajitteluun ja ympäristötietoisuuteen. Lisäksi panostamme erityisesti lasten ja nuorten ympäristökasvatukseen.
  62. Joka kotiin jaetaan vuosittain jätehuollon tietopaketit, Roskalehti ja Roskakalenteri.
  63. Verkon lajitteluhausta www.lajittelu.se löytyy vastaukset jätepulmiin.
  64. Ympäristökouluttajamme ottavat ryhmiä vastaan Tammervoiman hyötyvoimalassa ja jätekeskuksissa. Ympäristökouluttajat vierailevat myös kouluissa, yhdistyksissä ja eri tapahtumissa.
  65. Päiväkoti-ikäisille on tarjolla Jätejengi-nukketarina.
  66. Bioman-musiikkiteatteriesitys opastaa eka- ja tokaluokkalaisia biojätteen lajitteluun ja syömään lautaset tyhjiksi.
  67. Kuutosluokkalaisille ympäristövalistusta tarjotaan Yrityskylässä.
  68. Yläkoululaiset ja lukiolaiset tekevät jäteaiheisia Roskapätkiä Tampereen lyhytelokuvajuhlille.
  69. Tarjoamme asukkaillemme maksuttomia kompostointikursseja.
  70. Marttojen neuvojaverkosto opastaa haja-asutusalueen väkeä jäteasioihin.
  71. Olemme mukana lukuisissa pirkanmaalaisissa, kansallisissa ja kansainvälisisissä ympäristöhankkeissa.
  72. Elinkaaritarkastelu erilliskeräyksen päästöistä ja ympäristöhyödyistä sekä taloudellisista vaikutuksista (LCA) antaa tietoa syntypaikkalajittelun kehittämiseksi siten, että varmistetaan aidot ympäristöhyödyt.
  73. Teemme jätteiden koostumustutkimuksia.
  74. Kehitämme pilaantuneiden maiden palvelutuotantoa.
  75. Kehitämme jätteiden punnitsemista ja täyttöasteiden seurantaa.
  76. Jätehuolto- ja kiertotalousmallimme on palkittu kansainvälisesti – olimme 15 parhaan joukossa Guangzhou International Award -kilpailussa 2016 ja hopeaa voitimme Eurocities Award kilpailussa 2017. Vuonna 2019 kiertotalousmallimme voitti Suomen mestaruuden European Business Awards -kilpailun yhteiskunta- ja ympäristövastuukategoriassa.
  77. Kehitämme kiertotaloutta yhdessä muiden seudun toimijoiden kanssa.
  78. Jätekeskusten ja Tammervoiman ympäristön tilaa tarkkaillaan säännöllisesti ja tiedot raportoidaan viranomaisille.
  79. Olemme onnistuneet vähentämään oman toimintamme hiilidioksidipäästöjä 35 % vuosien 2016-2020 aikana.
  80. Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt yhtiölle Avainlippu- ja Yhteiskunnallinen yritys -merkit osoituksena tärkeästä kotimaisesta työstä jätehuollon ja kestävän materiaalitalouden parissa.
  81. Toimintajärjestelmällämme on ISO 14001 ympäristösertifikaatti.
  82. Olemme kestävää elämäntapaa edistävän Ekokumppanit Oy:n perustajajäsen vuodesta 2003.
  83. Ekokumppaneiden kautta järjestämme vuosittain erilaisia materiaalitehokkuuteen ja jätteen synnyn ehkäisyyn liittyviä kampanjoita.
  84. Päiväkodeissa ja kouluissa kampanjoidaan ruokajätteen vähentämisen edistämiseksi: Tähteettömän pöydän ritarit (päiväkodit), Tähteitä nolla (alakoulut) ja Jäikö ruokaa? (yläkoulut)
  85. Korjaa.se -verkkopalvelusta löytyvät pirkanmaalaisten korjaaja-ammattilaisten yhteystiedot
  86. Kaikkea ei tarvitse omistaa itse, vaan voi lainata lainaa.se -verkkopalvelusta.
  87. Vastuullisen vaatetuksen oppaasta löytyy vinkkejä kestäviin valintoihin ja hyvään huolenpitoon.
  88. Palkkaamme vuosittain nuoria kesäharjoittelijoita, jotka siistivät Koukkujärven ja Tarastenjärven jätekeskusten lähiympäristöjä roskista.
  89. Siistimme aluejätepisteiden ja ekopisteiden ympäristöä säännöllisesti tyhjennysten yhteydessä, saatuamme palautetta ongelmista sekä erillisillä siivouskierroksilla.
  90. Yhdessä Ekokumppaneiden kanssa järjestämme kuntiin koko kaupungin siisteystalkoita.
  91. Meiltä voi tilata erilaisiin tapahtumiin jätehuoltopalveluja.
  92. Tulostamme työpaikallamme mahdollisimman vähän.
  93. Toimipisteistämme löytyy lajitteluastiat kaikille jätelajeille.
  94. Meillä on käytössämme omat kahvimukit ja vältämme kertakäyttöastioita.
  95. Luemme yhteisiä lehtiä ja kuljemme mahdollisuuksien mukaan kimppakyydeillä.
  96. Toimiston valojen ja vesihanojen automatiikka vähentää kulutusta.
  97. Syömme sen minkä otamme.
  98. Hanavesi päihittää pulloveden!
  99. Kuljemme omalla energialla. Työmatkapyöräily ja -kävely ovat hyvä vaihtoehto. Suosimme myös julkista liikennettä.
  100. Suosimme lahjoissa ja palkinnoissa palveluja ja ekologisia tuotteita.